Opiskelen tällä hetkellä Turun YAMK:ssa Taiteen uudet kontekstit -linjalla ja minun pitäisi valmistua tammikuussa 2020. Pääsykokeissa keväällä 2018 tivattiin, että pystytkö opiskelemaan suunnitellussa tahdissa ja valmistumaan aikataulussa. Vannoin silmät suurina, että kyllä pystyn. Tuolloin olin vilpittömästi sitä mieltä, että se onnistuu, kun vaan painan töitä hulluna. Mutta jälleen kerran yliarvioin oman jaksamisen. Opiskelun yhdistäminen työhön ja perhe-elämään annetussa aikataulussa on ollut minulle liian haastavaa. Tehtävien deadlinet ovat jatkuvasti paukkuneet, enkä ole vieläkään saanut kaikkia tehtäviä tehtyä, jotka piti palauttaa jo keväällä.
Yksi haaste opiskeluissa on ollut keksiä opinnäytetyön aihe, joka olisi inspiroiva ja ylemmän korkeakoulututkinnon tasoa vastaava. Aluksi olin tekemässä opinnäytetyötä Aalto kylässä – esityksestä, joka oli liikkuva teatteriesitys Aino Aallosta Jyväskylän Kesässä. En kuitenkaan saanut esityksen työstämisestä opinnäytetyöhön sopivaa näkökulmaa, eikä inspiraatiota syttynyt. Valitin tästä ongelmasta ystävälleni. Hän alkoi kysellä haasteista työssäni ja ehdotti voisinko tehdä opinnäytetyön sellaisesta aiheesta, joka hyödyttäisi arkeani. Kysymys oli nerokas ja johdatti minut ongelmieni ääreen, jolloin vyyhti lähti purkautumaan. Asiaa pyöriteltyäni opinnäytetyön otsikoksi tiivistyi “Itsensä johtaminen taiteellisessa prosessissa”. Kun aihe oli selkeä, sytyin siitä ja aloin havainnoida ympäristöäni itsensä johtamisen kautta. Päätin pitää myös työpäiväkirjaa Aalto kylässä -esityksen eri vaiheista ja hyödyntää omaa kokemusta esimerkkinä taiteellisesta prosessista.
Kun opinnäytetyön aihe kirkastui, aloin lukea itsensä kehittämiseen ja johtamiseen liittyvää kirjallisuutta. Minusta on tullut varsinainen self help -kirjallisuuden suurkuluttaja. Jo ensimmäisiä kirjoja selatessani havahduin siihen, kuinka huonosti olen itseäni kohdellut. En ole liikkunut riittävästi, olen syönyt väärin ja nukkunut liian vähän. En ole arvostanut itseäni, olen tehnyt liikaa töitä, enkä ole ollut kiitollinen kaikesta siitä hyvästä mitä minulla on.
Tästä havainnosta syntyi halu muuttaa omaa arkea ja keväällä aloin lisätä liikuntaa ja pidin huolta, että nukun riittävästi. Syksyllä tein ruokavalioremontin. Olen myös yrittänyt kuulostella omaa jaksamistani herkemmällä korvalla ja iloita onnistumisista. Ja muistaa kiittää kaikesta siitä hyvästä mitä minulla on.
Vaikka opiskelu on tuntunut vaikealta, niin kaikki tämä on tarpeellista ja vie minua eteenpäin. Muutokset ovat tehneet minulle hyvää ja uskon vilpittömästi, että vuoden päästä voin vielä paremmin, kun uudet oivallukset ovat osa arkeani. Olen kiitollinen, että olen saanut mahdollisuuden haastaa itseäni ja oppia lisää elämästä ja itsestäni. Ja kun opinnäytetyöni valmistuu, juuri oikeaan aikaan, toivon, että siitä on muillekin iloa ja apua.
Muun muassa näistä kirjoista olen hakenut peiliä ajatuksilleni:
Pentti Sydänmaalakka: Itsensä johtaminen
Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika
Maaretta Tukiainen: Tärkeintä tänään
Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni
Jordan B. Peterson: 12 elämänohjetta
Jen Sincero: You Are A Badass